Lääkelaukku täytyy tietysti mukauttaa purjehdusreviirin ja miehistön mukaan. Sitä ei voi täydentää kaikissa etappisatamissa, paras on pyrkiä omavaraisuuteen. Jokaisella on oltava mukana oma säännönmukainen lääkityksensä, jos sellainen on ennestään. Jos sairastaa jotakin, kannattaa siitä olla englanninkielinen lääkärin selvitys. Se helpottaa terveyspalveluissa ja pulmatilanteissa.

Kustannus Oy Duodecimin painattama ”Matkailijan terveysopas” kuuluu mielestäni veneen hyllyyn. Siitä selviää mm. malarian riskialueet ja niille suositeltu lääkitys samoin kuin reissuun tarvittavat rokotukset. Malarian suojalääkitys kannattaa ehdottomasti varata mukaan, jos purjehtii riskialueille. Veneen kaikkiin aukkoihin sopivat hyttysverkot on syytä hankkia jo kotimaassa.

Antibiootteina omaan veneapteekkiini on kuulunut amoksisilliini, penisilliini (ei pidä ottaa mukaan, jos on penisilliinille allerginen tai edes epäilee penisilliiniallergiaa) ja siprofloksasiini 250mg.

Siprofloxasiini on hyödyllinen mm virtsatieinfektioissa, mutta sopii erityisesti suolistoinfektioiden estoon riskialueilla retkeillessä. Antibiootit ovat tärkeitä ja niitä olisi varattava mukaan vähintäin kahden viikon kuureihin tarvittavat määrät.

Kyypakkaus (kortisoni) on käyttökelpoinen moneen tarkoitukseen kuten ampiaisen piston reaktioon. Särkylääkkeenä Burana 400mg ja 800mg tabl. riittivät kolhuihin, nyrjähdyksiin, selkäsärkyyn yms. Panadol on hyvä kuumelääke ja suositeltavampi kuin Asperin (ks. Matkailijan terveysopas). Haavojen ja naarmujen puhdistukseen Betadine-liuos (tropiikissa infektoituminen on todennäköistä, jos iho vähänkin vaurioituu). Myös joku muu antiseptinen huuhde on syytä ostaa mukaan. Viiltohaavojen sulkuun suosittelisin haavansulkuteippejä, ns. perhosia.

Tarttuvat hyvin, kun ihon ensin kuivaa ja karvat on ajeltu. Lisäksi ehkä haavahakasia, joita maallikkokin osaa käyttää. Ne ”ammutaan” kertakäyttölaitteella, jossa hakaset ovat valmiina. Pysyvät päänahassakin.

Jos hankkii haavanompeluvälineet (esim. 3-0 Dexon ommel, neulankuljet-taja+atulat), ompelua kannattaisi harjoitella etukäteen. Itselläni ei ole koskaan ollut mukana puudutteita, vaikka olen ammatiltani kirurgi. Olen neulonut haavat puuduttamatta silloin, kun on ollut pakko ommella veneessä. Ompelu terävällä neulalla ei ole liian kivulias (olen ommellut omaa jalkapohjaani).

Neulojen ja ruiskujen löytyminen tullitarkastuksessa voi aiheuttaa ongelmia, jos ne unohtaa ilmoittaa etukäteen. Jimmy Cornellin kirjassa ”World Cruising Survey”, ISBN 0-7136-6360-X, sivu 230, on naseva lääkelaukun suositus. Siihen kuuluu puudute, listassa on myös suositus silmän antibiootista, samoin korvakäytävän gentamysiini-tipoista. Korvakipua aiheuttava korvakäytävän tulehdus oli melko yleinen vaiva tropiikissa purjehtivilla johtuen toistuvasta snorklaamisesta.

Normaali SPR:n ensiapupakkaus sisältää hyvän valikoiman tarvikkeita, joihin on syytä tutustua etukäteen. Ehkä voi täydentää rullalla kunnollista haavalaastaria. Tensoplast on ollut hyvä esim. nyrjähtäneeseen nilkkaan, koska se tukee ”ideaalisidettä” (Dauerbinde) tanakammin. Meritautilääkitys ja sen tarve on yksilöllinen. Luulisi jokaisella olevan ennestään omaa kokemusta, ennen kuin lähtee ylittämään valtameriä.

Scopoderm-laastari ei sovi jokaiselle eikä sitä enää taida olla saatavissakaan kaikissa maissa. Marzine väsyttää. Kofeinitabletti virkistää, jos pahoinvointisena ei voi juoda kahvia. Ainoa varmasti tehoava hoito meritautiin on se perinteinen: pane selkä männyn runkoa vasten! Aurinkosuojavoiteista tehokkain lienee sinkkipasta.

Unilääkettä en uskaltaisi käyttää enkä antaa miehistölle purjehduksen aikana enkä edes ankkurissa ollessa. Veneessä voi tulla äkillistä valvetilaa vaativia yllätyksiä. Diapam 5mg riittänee veneapteekkiin niinkuin Cornellin kirja suosittaa. Sitäkään ei tosin ole ollut omassa veneapteekissani. Verenpainemittari ja stetoskoppi eivät liene kovin välttämättömiä. Olen
purjehtinut yli 30 v. ilman niitä. Käytännössä tärkeämpi hankinta on ollut pitkävartinen neulankuljettaja. Olen sen avulla poistanut kalanruodon parinkin purjehtijan kurkusta ja käyttänyt myös purjeen ompelussa.

Antero Järvinen
Kirurgian erikoislääkäri ja s/y TIKKI kippari